ote Turun yliopisto opinto-oppaasta, tarkat vaatimukset vaihtelevat yliopistoittain

KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

5 vuoden koulutusohjelma

Koulutusohjelman vastuuhenkilö:

Dosentti Björn Falck Puh. 02 - 313 2939

bjorn.falck@tyks.fi

Kliininen neurofysiologia

os. 936, TYKS

205201 TURKU

Kouluttajat:

TYKS:ssä kouluttajina toimivat kaikki kliinisen neurofysiologian erikoislääkärit. Satakunnan

keskussairaalassa kouluttajana toimii erikoislääkäri Esa Rauhala.

Koulutusohjelman kuulustelijat (samalla yliopistojensa koulutusvataavat):

Dosentti Esa Mervaala (KYS), Dosentti Joel Hasan (TaYS), Dosentti Tapani Salmi (HUS), Dosentti

Uolevi Tolonen (OYS) ja Dosentti Björn Falck (TYKS)

Koulutuksen tavoitteet:

Koulutusohjelman suoritettuaan kliinisen neurofysiologian erikoislääkärin tulee kyetä itsenäisesti

toimimaan alansa erikoislääkärin tehtävissä. Hänellä tulee olla seuraavat taidot:

hallitsemaan kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmät

pystyy arvioimaan ja tulkitsemaan löydösten kliinisen merkityksen

pystyy johtamaan kliinisen neurofysiologian laboratoriota

pystyy itsenäisesti soveltamaan ja ottamaan käyttöön alan menetelmiä

pystyy ohjaamaan ja opettamaan laboratorion muuta henkilökuntaa kliinisen neurofysiologian

tutkimusten suorittamisessa

on perehtynyt terveydenhuollon hallintoon

erikoisalan tieteellisen tutkimustyö periaatteiden hallinta

riittävä tuntemus niistä erikoisaloista, jotka käyttävät kliinisen neurofysiologian alan tutkimuksia

Koulutuksen sisältö:

Koulutuksen pituus on 5 vuotta. Koulutus rakentuu yhdeksän kuukauden mittaisesta terveyskeskuspalvelusta,

runkokoulutuksesta ja varsinaisesta kliinisen neurofysiologian alan koulutuksesta.

Terveyskeskuksessa suoritettava palvelu 9 kk

On toivottavaa, että tämä jakso on suoritettu ennen kuin varsinainen koulutus aloitetaan.

Runkokoulutus:

Asetuksen mukaan neurologisille aloille on 1-1,5 vuotta kestävä yhteinen koulutusrunko seuraavilla

aloilla: neurologia, lastenneurologia, neurokirurgia ja kliininen neurofysiologia. Käytännössä

tämän toteutuminen on ollut huono, varsinaisia yhteisiä runkoja ei ole syntynyt. Kliinisen neurofysiologian

alalla tulee palvella vähintään 6 kuukautta joillakin edellä mainituista erikoisaloista.

Suotavaa on, että vähintään 3 kuukautta on neurologiaa.

Varsinainen kliinisen neurofysiologian koulutusjakso:

Kliinisen neurofysiologian erikoisalan koulutusta on kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta, joka voidaan

suorittaa kokonaisuudessaan yliopistosairaalassa. Tästä vähintään kaksi vuotta ja yhdeksän

kuukautta TYKS:n kliinisen neurofysiologian yksikössä tai muussa kliinisen neurofysiologian

yliopistollisessa laboratoriossa Suomessa tai ulkomailla. Yksi vuosi koulutusta voidaan hankkia

muussa alan erikoislääkärin johtamassa kliinisen neurofysiologian yksikössä, esim. Satakunnan

keskussairaalassa.

Toimipaikkakoulutus

Toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on antaa jatkokoulutettavalle lääkärille riittävät perustiedot ja

käytännön taidot kliinisten neurofysiologian menetelmistä, jotta hän saavuttaisi kyvyn itsenäiseen

työskentelyyn kliinisen neurofysiologian erikoislääkärinä. Toimipaikkakoulutusta järjestetään kliinisen

neurofysiologian osastolla 37 viikkona vuodessa (=työviikot ajanjaksona syyskuu-toukokuu)

2 tuntia viikossa.

Toimipaikkakoulutuksen muodot:

Apulaislääkäriseminaarit, joissa käydään läpi systemaattisesti kliinisen neurofysiologian

keskeiset alueet sekä käsitellään ajankohtaisia kysymyksiä. Apulaislääkäriseminaarit

ovat avoimia myös muille neurologisille aloille erikoistuville.

Osaston potilasmeetingit.

Kliinisen neurofysiologian jatkokoulutusseminaari yksi tunti kerran viikossa. Seminaarissa

käsitellään alan keskeisiä menetelmiä ja uusia tutkimussuuntauksia

Toimipaikkakoulutuksen opetussuunnitelma julkaistaan kutakin lukuvuotta varten erikseen.

Erikoistumisvirat

1 erikoistuvan lääkärin virka

Kurssit ja teoreettinen koulutus

Erikoistuvan lääkärin tulee suorittaa kurssimuotoista teoreettista koulutusta, osaston ulkopuolella.

Tämän koulutuksen laajuus on vähintään 80 tuntia. Kurssimuotoista koulutusta ovat esimerkiksi

Suomen kliinisen neurofysiologian yhdistyksen tilaisuudet, alan kansainvälisten kongressien

yhteydessä järjestettävät kurssit, Ruotsissa pidettävät ST-kurssit ja yliopiston järjestämät tohtorikoulutukseen

liittyvät kurssit.

Hallinnollinen koulutus

Erikseen suoritetaan 20 tunnin mittainen hallinnon koulutus.

Koulutussuunnitelma:

Koulutusta varten laaditaan erikoistuvalle yksilöllinen koulutussuunnitelma, joka kirjataan lokikirjaan.

Koulutussuunnitelman toteutumista seurataan lokikirjan avulla.

Koulutuksen arviointi.

Koulutettava ja kouluttaja arvioivat yhdessä koulutuksen edistymistä säännöllisin väliajoin. Erikoislääkäritentin

jälkeen käydään erillinen koulutuksen palautekeskustelu. Koulutusta arvioidaan

säännöllisesti myös osaston sisäisissä vuosittaisissa kehityskeskusteluissa.

Valtakunnallinen kuulustelu

Kirjat (viimeisin painos)

Chiappa K.H. (Ed.): Evoked potentials in clinical medicine (Raven Press)

Kimura J. (Ed.): Electrodiagnosis in diseases of nerves and muscles: Principles and practice

(Davis Co.)

tai

Brown W.F., Aminoff M.J. & Bolton C.F. (Eds): Neuromuscular function and disease: Basic,

clinical and electrodiagnosis aspects (Saunders)

tai

Dumitru D., Zwarts M.J. & Amato A.A.: Electrodiagnostic medicine (Hanley & Belfus)

Steward J.D. (Ed.): Focal peripheral neuropathies (Elsevier)

Niedermeyer & Lopes da Silva (Eds.): Electroencephalography (Lippincott, Williams,

Wilkins)

tai

Daly D.D. & Pedley T.A. (Eds.): Current practice of clinical electroencephalography (Raven

Press)

Partanen J. ym. (toim): Kliininen Neurofysiologia (Duodecim 2005) Unirekisteröintien osalta

soveltuvin osin

Kryger et al: Principles and practice of sleep medicine (Saunders)

tai

Chokroverty: Clinical companion to sleep disorders medicine (Butterworth-Heinemann)

Seuraavat aikakausilehdet tenttiä edeltävältä kolmen vuoden ajalta:

Clinical Neurophysiology

Journal of Clinical Neurophysiology

Muscle and Nerve

Neurology (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta)

Suomen Lääkärilehti, Duodecim (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta)

EEG-kuvastoina suositellaan käytettäväksi:

Stockard-Pope, Werner & Bickford: Atlas of neonatal electroencephalography

Bloome: Atlas of pediatric electroencephalography

Bloome & Kaibara: Atlas of adult electroencephalography

Lüders & Noahtar: Atlas and classification of electroencephalography

Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin