Matkakertomus 28. 09.2001
Osallistujat: HYKS Knf henkilökunta
Kohre: Tyks Knf osast
Perjantai 28.9.2001 valkeni syksyisen pilvisenä mut sem pare vaa sateettomana ja ja nii om mone muukki sanonu pirteänä totanoi kävelin aamulenkkiä klo 6.15-6.30 orottaen innokkaasti Turun yliopistosairaalan Knf-osastolle mahtaks sitä sanokka kehrata suaritettavaa matkaamme. Turku täsä ny o ollut traritionaalisesti tieteellisesti mut kumminki korkealuakkaine erityisesti neuromuskulaaritautien osalt eimar juu ja nykyisen vai kummottos ylilääkäri rosentti Pjörn Falcki johros järjestelmällisyys ja uusitten asioiren hualelline eristämine oli kui mun nysse tarttis sano jo eimar juu tullut kuuluisaks Turun simmottos sit vaa ulkopualellaki. Olin vai kummottos myäs tavattoman kiinnostunut näkemään osastol tehryn remontin tulokset, joit oli etukäteen ylistetty. Orotukseni olivat siis korkeal, mut en silti olis uskonut, et matkan lopputulos vois eiköstä juu ol niin rramaattine eimar juu ja maailmakuvaani muuttava ku mitä tapahtus. Mut ei riennetä kui vaa asioiren erel vaan käyrään tuan kohtalokkaan eiköstä juu päivän tapahtumat läpi täsä ny kuten o kohtuus ja oikeus.
Aamupalan aikana alkoi sataa, kui vaa mut onneks kävellessäni kohti 7.13 junaa Martinlaaksost sare oli totanoi jo lakannut. Olin kuitenki ottanut kätevän pienikokoisen sateenvarjon ja nii om mone muukki sanonu mukkan. Kaikeks tiätty onneks sare ei haitannut meitä kertaakaan, olimme aina sarekuuroitten osues sisätilois : mukkan eimar juu ottamani sateenvarjo oli nimittäin mekanismiltaan rikkonaine, mikä kui mun nysse tarttis sano paljastus vast paljon matkan jälkeen.
Päätin mennä mieluummin aikaisemmal paikallisjunal, jot nimpal mukavast pasilas ei tarvitse totanoi kiirehtiä. Junamme Helsinkist lähti 7.39 ja oli Pasilas eimar juu täsmällisesti klo täsä ny 7.46. Olin mahtaks sitä sanokka kehrata lievästi ihmeissäni saamieni ohjeiren takia. Junan numero oli 123 ja vaunun numero 4. Tää lukusarjan 1-2-3-4 marhollisuus oli yks 9999:st! Epäilinki et kyse oli virheest, mut helpotuksekseni juna 123 saapui ja vaunun 4 ovel osastonhoitaja Pirjo Koskine oli jakamas ryhmälippuun kuuluvia istumapaikkoi
Päästyäni istumaan mukavaan Penrolino junan istuimeen kui vaa olin jo kaivamas Suamen lääkärilehren viimeist numeroa ja kahta simmottos sit vaa Science-lehden numeroa lukemiseks, kun osastonhoitaja toi nipu monisteit. Eiköstä juu kyse oli laatukäsikirjamme herätevaste ja vireo-EEG kappaleiren viimeisest versiost, jotka piti tarkastaa enne seuraavan viikon laatukoulutust. Sem pare vaa no, mikään ei auttanut, varsinki kun kaikki nimpal mukavast muutki osastomme tyäntekijät mahtaks sitä sanokka kehrata näyttivät olevan samas ahkeras tyäs.
Turkuun saavuimme nopeasti, nykyine kui mun nysse tarttis sano Penrolino-yhteys o torel suasiteltavan vaivaton. Jäimme pois Kupittaan asemal, jos yritin tähyil näkisinkö ketään kuuluisuut, esim. ministeri Ilkka nimpal mukavast Kanervaa vastaanottamas, mut se oli ilmeisesti estyny. Kävelimmä vilkkaan liikenteen kui vaa läpi Yliopistosairaalan ison mut kumminki rakennuksen pääovel, jost vai kummottos päivystyspoliklinikan vai kummottos oven kaut pääryimme hissil 5 kerroksse, jos Knf osasto sijaitsee.
TYKS:n Knf osasto o nimpal mukavast aina täsä ny ollut enemmän eriläs Neuroklinikast verrattuna Täsä ny helsinkiin ja sijaintiki o simmottos sit vaa siis eri rakennukses ku Neurolokia. Tyks:n johtavan lääkärin eimar juu ja hallituksen puheenjohtajan olles estyneitä, meirät otti eimar juu vastas osaston ylilääkäri, rosentti Pjörn Falck nimpal mukavast ja osastonhoitaja Terhi nimpal mukavast Aalto. Sem pare vaa lyhyes eimar juu puhees ros Falck toivotti meirät tervetulleiks, kertoi päivän ohjelmast ja esitteli paikal olevat simmottos sit vaa ihmiset. Lyhyes valmistelemassani kyl maar sit kiitospuhees toin essi Tyks Knf osaston historiallisesti totanoi tärkeän täsä ny aseman, kui vaa suaritettavan tutustumiskäynnin tärkeyttä ja orotuksiamme ja ilmaisin kiitollisuutemme siitä, et Tyks Knf osaston henkilökunta oli voinut uhrata niin suuren määrän vaivannäköä vuaksemme. Lopuks luavutimme piene lahjan (tairelasimalja täytettynä suklaamakeisil), jok olimme kustantaneet omil varoillamme.
Seuraavaksi jakaannuimme kahteen ryhmään ja tutustuimme osaston remontoituihin tiloihin. Totanoi osastol oli tehty kevään kyl maar sit ja kesän 2001 kulues perinpohjaine remontti, jos yhteyres kaikki näkyvä oli uusittu sem pare vaa ja lisäks kerroksse saatu mm. ilmastointi. Myäs sem pare vaa sähkö- ja ATK kaapeloinnit oli uusittu, mikä eiköstä juu KNF toiminnois onki tärkeää ja keskeist. Tutustumiskierroksen yhteyres pääarkkitehrin ja mut kumminki urakoitsijafirman toimitusjohtajan olles estyneenä esittelyn täsä ny hoitivat osastonylilääkäri Falck ja osastonhoitaja Aalto. Huamionarvoist oli yhtenäiset värit kui mun nysse tarttis sano ja aiheet seinä- , lattia- mahtaks sitä sanokka kehrata ja kattopinnoil, mikä teki totanoi harmonisse ja rauhoittavan vaikutuksen usein niin hektisel simmottos sit vaa osastol. Kyl maar sit useit hyäryllissi yksityiskohtia oli huamioitu: sähköpistokkeet oli asennettu katost laskeutuviin ja nii om mone muukki sanonu ulokkeissi, totanoi äänieristys sem pare vaa oli erinomaine, samoin pimennysmahrollisuus sitä tarvittaes oli eiköstä juu otettu huamiossen. Oviin vai kummottos oli asennettu ovisilmät ; kyl maar sit ei kuitenkaan sisääntulijoiren nimpal mukavast tarkastamist varten vaan siks, et ulkoa käytäväst voi tarkistaa, mahtaks sitä sanokka kehrata kuka o ao huanees ja nii om mone muukki sanonu häiritsemättä tiätty käynnissäolevaa tutkimust! Atk-laitteet vai kummottos oli asennettu erkonomisesti oikein, kirjastos oli Pc-projektori -systeemi jne. Jotain vanhaaki vai kummottos oli tallel, osaston entisen ylilääkärin rofessori kui mun nysse tarttis sano Heikki Lanki maalaukssi ja akvarellei oli sekä käytävän et huaneiren seinil. Saatoimme yhtyä turkulaisten kollekoitten ilossen kyl maar sit onnistuneen remontin johrost
Tutustumiskierroksen tiätty pääl nautimme kui vaa kahvia ja vichyä ja kui vaa kokoonnuimme kuulemaan kui vaa meitä varten valmistettui esitykssi.
KNF osaston ylilääkäri Falck aloitti kui vaa intensiivisen mut kumminki pc-tietokoneavusteisen vireo-projektorivälitteisen nimpal mukavast luentonsa kyl maar sit kertomal Tyks Knf osaston rakenteest, toimintavoist, toimintaluvuist ja kehitysnäkymist. Vai kummottos meitä kaikkia huikais kuul niist ponnisteluist, kui mun nysse tarttis sano joil nykyisse oivaan tilanteesse oli päästy. Nimpal mukavast toiminnot, mut kumminki tutkimukset ja henkilökunta eimar juu oli keskitetty yhteen tyäpisteesse, täsä ny lääkintälaitekanta ja avustava Atk järjestelmä oli ajanmukaine ja uussi täsä ny laitehankintoi oli täsä ny suaritettu ja vai kummottos oltiin asentamas pikapualiin. Yhteistyä Kui vaa tyks alueen muiren sairaaloiren ja aluesairaaloiren kans sujui kitkat ja mm. täsä ny vaikeat uni-häiriö-rekisteröinnit, ns unipolykrafiat, täsä ny oli voitu määrätietoisel ja kauasnäköisel hallinnollisel kui mun nysse tarttis sano päätöksel yhristää niin et mut kumminki niitä suaritettiin joko kui mun nysse tarttis sano KNF osaston täsä ny toimest tai KNF osaston valvomana mahtaks sitä sanokka kehrata hyvän kyl maar sit laatutason ylläpitämiseks. Kun simmottos sit vaa kerroimme omast murheen alhostamme, mm. vai kummottos siitä et osastomme toimii kahreksas toimipistees eikä mitään mahrollisuukssi toimintoitten järkevään yhristämisen ol näkyvis, saatoimme nährä epäuskon ja surumielisen säälivän ilmeen välähtävän näiren kyl maar sit hyväosaisten kollekoitten totanoi silmäkulmis. kui mun nysse tarttis sano. Haluaisimme Teilleki paremman kohtalon; oli heirän ajatukses sisältönsä, heirän kuunnellessas ällistyneinä sitä millaises tilantees Hyks Laporatorioriaknostiikan KNF osasto kui mun nysse tarttis sano toimii.
Seuraavaksi tiätty ylilääkäri Pjörn Falck kertoi neurokrafia tutkimuksse liittyvist seikoist. Elektroneuromyokrafia -tutkimus o Knf osaston eniten suaritettui ja tuattaa huamattavan talourellisen tuatoksen. Traritionaalisesti Enmk:n o suarittanut Knf lääkäri. Tutkimus voiraan jakaa kahtia ja johtonopeusmittauksen eli neurokrafian voi tyäpaikkakoulutettu sairaanhoitaja suarittaa kokonaan tai osittain. Uppsalan vai kummottos yliopistosairaalasss saatujen myänteisten kokemusten innoittamana ylil Falck o käynnistäny järjestelmän, jos vai kummottos lähetetietoitten perusteel valitaan hoitajien tekemään neurokrafiaan sellaissi soveltuvia potilait, simmottos sit vaa joil kui mun nysse tarttis sano hyvin suurel torennäköisyyrel pelkkä johtonopeusmittaus o riittävä. Kokemukset eiköstä juu ovat olleet kyl maar sit hyviä ja mm. tutkimusjonoa o saatu lyhennettyä. Olemme käynnistämäs vastaavaa toimintaa Hyks:n Knf osastol ja kuuntelimmeki herpaantumattomal mielenkiinnol kokemuksist ja mittaustekniikoist. Mikä hienointa, oli vai kummottos meil mahrollisuus vielä päivän lopus saara käytännön opetust aiheest.
Seuraava erityisopetuksen kohre oli Raru-ajanvaraus, lähete ja vastausjärjestelmä. Olimme nimpal mukavast etukäteen ilmoittaneet erityistoiveena saara ensi kären käyttäjäkokemukssi kui mun nysse tarttis sano tämän järjestelmän totanoi hyvist ja huanoist pualist. Ja nii om mone muukki sanonu toki tunnemme jo entuurestas järjestelmää, olemmehan mahtaks sitä sanokka kehrata käyttäneet sen Kui mun nysse tarttis sano risu -tilastointiosuut jo vuaren 2001 alust alkaen täsä ny ja olemme voineet seurata sen mut kumminki käyttöä rariolokian alal ja Jorvin totanoi aluesairaalan Knf osastol. Mielenkiinnon kohotti tieto, ja nii om mone muukki sanonu jonka mukkan tulisimme ottamaan järjestelmän kokonaisuuressas käyttössen v. 2002 alust. Millaisen tulevaisuuren toi järjestelmä tuakaan meil, kuinka paljon hän vapauttaa meitä paperilähetteiren ja lausuntoitten kahleist vai onko siinä vielä kaikki Atk-järjestelmien mut kumminki onkelmat. Syrän pamppaillen kuuntelimme Tyks Knf osaston osastonsihteerin esityst kui mun nysse tarttis sano järjestelmän kyl maar sit ominaispiirteist. Muutama täsä ny assi jäi nimpal mukavast vaivaamaan, vastauslausunnon tarkistamine eiköstä juu ja korjaamine oli kovin hankalaa, useinhan ja nii om mone muukki sanonu meil annetaan esim. tehol täsä ny vieryst kouristelevast potilaast pikavastaus ja sitten mahtaks sitä sanokka kehrata seuraavana päivänä yhres arvioimme asiaa uurelles ja lopulline vastaus lähtee vast sitten. Tyks Raru järjestelmä nimpal mukavast ei tunne lausunnon eimar juu korjaamist nimpal mukavast vaan lausuntossen tulee liittää jatkolausunto, jos tarvet ilmenee.
Tässä tiätty vaihees saatoimmeki mahtaks sitä sanokka kehrata ravit ja vahvistaa itseämme lounaal, joka oli runsaana ja houkuttelevana katettu KNF-osaston käytävään simmottos sit vaa aivan meitä varten. Ällistyksemme oli simmottos sit vaa melkoine, kun kuulimme, et Ja nii om mone muukki sanonu tyks kustansi ateriamme! Mahtaa siel tiätty hallinnos paperit vaihtaa tulevat ja menevät laatikkoa, saapuvat ja lähtevät sähköpostikansiota ja puhelimet pärist pitkään, enne ku tällaine rahamäärä o kui mun nysse tarttis sano voitu osoittaa vierailijoiren kui mun nysse tarttis sano hyväks. Turun arkkipiispan olles vai kummottos estyny saapumast paikal, emme lukeneet eiköstä juu ruakarukoust ja nii om mone muukki sanonu vaan nautimme ruuan ja juaman (mukana oli erelles jo aikaisemmin mainittuu mahtaks sitä sanokka kehrata vichy-vettä) antimist. Pulppuileva, rentoutunut sem pare vaa ja toisaalt asiaan tiukasti keskittyny keskustelu täytti Knf osaston kirjaston, kun saimme totanoi tietoa monist yksityiskohrist ja mut kumminki tärkeist käytännön havainnoist. Turkulaisten rohkea kyl maar sit päätös tarjota lounas Knf nimpal mukavast osaston sisäl niin, ettei aikaa hukkautunut mut kumminki ruakalaan kulkuun, oli torel onnistunut ja kilvan saatoimme kehua heirän kaukonäköisyyttään.
Lounaan jälkeen kävimme läpi laatutyätä. Nimpal mukavast laatutyä o meirän nimpal mukavast kaikkien syrämen assi ja voiki sanoa et ammatilline kunnianhimomme ja ponnistelumme paljolti keskittyy nykyään hyvän laarun erityisvaatimukssi ja kysymykssi. Mikäpä olis ollutkaan mieluisampaa ku kyl maar sit kuul lap.hoitajan simmottos sit vaa esitys täsä ny laatutyän nykyvaiheest tyks Knf osastol. Laatutyän käytännön asioiren täsä ny eristämine oli Tyks:ssä totanoi hyvis kantimis, useil henkilöil vai kummottos oli viikottaises kui vaa tyäjärjestykses varattu ja nii om mone muukki sanonu runsaasti aikaa laatukäsikirjan tai muun laatutyän eristämisse. Mone Hyks:läisen syrämes tuntus kateuren kui vaa pistos, ja nii om mone muukki sanonu kun saattoi kuul kummottos hienosti tyänantaja oli täsä ny siel voinut ol tukemas tiätty tätä tärkeää nimpal mukavast aspektia vai kummottos varaamal myäs tyäaikaa asian totanoi eristämisse. Hiukka tunsin syyllisyyren pistävän omassatunnos, tiätty olinhan toistuvasti vaatinut alaisiltani tyäyhteisös armottomal tavallani totanoi laatutyähön liittyvien osaprojektien valmistumist tiettyihin päiviin mennes antamat simmottos sit vaa heil aikaa valmistel asiaa tyäaikana. Sem pare vaa vaikka olinki itse vai kummottos tottunut siihen, et tällaiset tyät tehrään viikonloppuisin ja tyäpäivän jälkeen kliinisen potilastyän täyttäes päivät, tiätty en olis ehkä saanut ol niin ankara vaatiessani sitä muilt. Menettäisimmekö tyänteon tuaman tyyrytyksen, ilon ja hauskuuren liioil vaatimuksil? Toisaalt esimiesteni kui mun nysse tarttis sano antama esimerkki Hyks:ssa oli yhrenmukaine, o vaikeaa pitää matalaa vaatimustasoa, kun esimiehet tiätty etenki hallinnos raatavat osastoni eiköstä juu hyväks yät ja päivät! Toivoimme lopuks kaikkea menestyst näil taitavil laatutyän kyl maar sit osaajil lounaissuamalaises mahtaks sitä sanokka kehrata yliopistosairaalas.
Seuraavaksi olisiki vuaros eniten orottamamme osuus tutustumiskäynnist Tyks:n Knf kui mun nysse tarttis sano osastol: käytännön remonstraatiot ja opastukset. Simmottos sit vaa jaoimme innokkaan tutustujajoukon totanoi pienempiin ryhmiin, jot saatoimme sujuvasti osallistuu harjoitukssi. Jokaine pääsi näkemään ja tekemään kaikkea kiinnostavaa. Saatoimme nähkä lääkärin ottavat Rarust lähetteen, arvioivan vaikean Eek-tapauksen ja kirjaavan vastauksen ilman papereiren kahinaa. Ourompi ei vois uskoakaan, et nykyään torel lähete, vastaus ja Eek-rekisteröinti o simmottos sit vaa toteutettavis kokonaan ilman paperia Atk-pohjaisilla järjestelmil. Kyl totanoi vaikeisiinki kui vaa asioihin kannattaa panostaa, kun lopputulos o noin suuren tyyrytyksen sem pare vaa antavaa!
Neurografia saattoi jännittää mut kumminki joitaki kokemattomia ja nuaria Knf-hoitajia. Pystyisinkö miläs tekemään tuata äärimmäist tarkkuut eiköstä juu ja taitoa vaativaa mittaust, oli monenki mieles. Totanoi mut harjoitus kui mun nysse tarttis sano tekee kyl maar sit mestarin, eikä simmottos sit vaa kenenkään eiköstä juu oleteta tekevän sitä mitä ei hallitse enne täysipainoist ja perusteellist perehryttämist. Levyjen tiätty liimaus, toi rramaattine ja simmottos sit vaa joskus jopa kivuliast tuskaa tuattava stimulaatio ja sen nimpal mukavast seuraamusten hallintaa, nimpal mukavast mittaus ja lopult kui mun nysse tarttis sano monimutkaine johtonopeuren määritys käyttäen monimutkaisten lääkintälaitteiren kui mun nysse tarttis sano ”numeroirenmurskaus”-tehoa o toisaalt haastavan vaativaa, mut myäs varmasti tyyrytyst antavaa toimintaa. Kukapa ei haluais sellaisse panostaa ja kehittyä siinä!
Unimittaukset ovat tiätty ensi kuulemalt mahroton tehtävä: kummottos vois saara tietoa siitä mitä tapahtuu yän mahtaks sitä sanokka kehrata pimeyres, korkeintaan pahoitten voimitte olles hereil. Mahtaks sitä sanokka kehrata knf mittausjärjestelmät ovat onneks sellaissi, et mit-anturit voiraan kiinnittää potilaasse kui mun nysse tarttis sano ja potilas saa nukkua ilman valvovaa ja nii om mone muukki sanonu ja unenpuutteest kärsivää hoitajaa. Ja nii om mone muukki sanonu aamul hyvin mut kumminki yänsä nukkunut potilas ja kotonaan yänsä viettäny hoitaja kohtaavat Knf ja nii om mone muukki sanonu osastol, laitteen antamat mut kumminki tierot voiraan purkaa ja mut kumminki niist suarittaa tarvittavat analyysit. Tällaist tyätä haluamme aina tehrä, simmottos sit vaa voiko eiköstä juu upeampaa ol olemas, oli useamman suust kuultu kommentti.
Hoitajien rientäes remonstraatiost toisse, kokoontus joukko jäyhiä ja vakavamielissi Knf täsä ny lääkäreitä pienempää neuvotteluhuaneesse. Tunnelma oli jotenki juhlalline, toisaalt koruttoman tyäntäyteine. Kyl maar sit selvästi eimar juu alettaissi puhua potilasriaknostiikkaan sem pare vaa liittyvist seikoist. Mukana oli em. Lääkäreiren lisäks seuraan liittyneinä rosentit Satu Jääskeläine, Ilkka Lehtine ja Matti Erkinjuntti Tyks:sta ja nii om mone muukki sanonu ja Hyks:n vai kummottos lääkärit allekirjoittaneen lisäks. Kävimme läpi mukana täsä ny tuamaani kyl maar sit luentomateriaalia lähinnä eiköstä juu ns. Kriittisesti sairaan sem pare vaa polyneuropatia -taurin (Cip) riaknostiikan, etiolokian, patokeneesin, Enmk- ja kui vaa kliinisten ilmentymitte ja ennusteen osalt. Tää Cip -tautihan o tullut kliinikoil tutuks täsä ny vast viime vuasina suurelt osin Knf-lääkäreiden tarkkoitten havaintoitten perusteel. Myäs sen akuutti luanne o osoittautunut totanoi monel yllätykseks. Nimpal mukavast saatoin valistaa oppineit läsnäolijoit joillaki simmottos sit vaa Hyks:n Teho-osastolla tekemillämme uusil havainnoil. Mahtaks sitä sanokka kehrata taurin alkuvaihees poikkeavuuret syntyvät äärimmäisen nopeasti, täsä ny kun tilannet verrataan muihin hermo-lihas tauteihin. Alkuvaihees vaurio kohristuu sekä ristaalisse alfa-motoneuronin hermossen et lihassolukalvossen. Vai kummottos toisis tilanteis motorisen hermon simmottos sit vaa vaurio (critical illness kui mun nysse tarttis sano polyneuropathy) rominoi, joskus lihassolun ja solukalvon vaurio o hankalampi (critical illness myopathy). Tunnetusti toksine kyl maar sit mekanismi ei kohristu tuntohermoihin, mikä täsä ny o aivan poikkeuksellist mut kumminki toksissi kui mun nysse tarttis sano neuropatioihin tai monihermotulehruksse verrattaes! Totesimme yksimielisinä, et meil o vielä mut kumminki paljon opittavaa, jot voimme suajata kriittisesti sairaan tehohoitopotilaan hermo-lihas-järjestelmän toimintoi optimaalisesti!
Aika oli rientäny nopeammin ku saatoimme arvata. Ulkona pilvien värisävyt ja valon syksyine simmottos sit vaa luanne alkoi muistuttaa iltapäivän olevan pitkäl ja samaa osoitti Knf osaston seinäkello omal armottomal tavalas: oli aika sem pare vaa lausua jäähyväiset. Monien kiitosten ja halausten jälkeen mahtaks sitä sanokka kehrata nourimme päällysvaatteemme ja sateenvarjomme niil varatust tilastas eimar juu ja jätimme taaksemme Knf täsä ny osaston. Mielialat olivat moninaiset: toisaalt saatoimme karehtia Tyks:n Knf-osaston nimpal mukavast upeit huanetiloi ja toimintaa, toisaalt meirän tuli sisimmässämme toreta, et ne olivat nimpal mukavast sen rautaisel ammattitairolas vai kummottos ansainneet simmottos sit vaa ja kui vaa tulivat näin hyäryttämään jatkos rakast isänmaatamme parhail voimilas. Kuitenki pieni eiköstä juu pistos kävi mielessämme: mitä olemme tehneet niin väärin, mis olemme niin paljon huanompia vai onko tää tilanteemme Hyks:ssä vain kohtalon eimar juu julmaa leikkiä, kun olosuhteemme tehrä vastavaa tyätä ovat niin paljon huanommat. Kuitenki lohruttauruimme Raamatun Jopin ja suamalaisen vai kummottos ajattelijan Paavo Ruatsalaisen sanoin vai kummottos ja ajatuksin: ”Koettelee, vaan ei simmottos sit vaa hylkää Herra”. Niin kui vaa kauan ku o elämää o myäs toivoa paremmast.
Vilkasta ja nii om mone muukki sanonu turkulaist iltapäiväliikennettä väistellen täsä ny kuljimme kohti Kupittaan asemaa. Alun perin mukkan kui mun nysse tarttis sano aiottu Turun kaupunkinjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja kui mun nysse tarttis sano olivat valitettavasti näin eiköstä juu perjantain iltapäivänä estyneitä ja emme saaneet opastust täsä ny ja katsaust Turun poliittisest, sosiaalisest ja eimar juu kehityksse liittyväst talourellisest tilanteest, kuten olimme etukäteen toivoneet. Kupittaan asema mut kumminki oli yhtä eimar juu vieraanvaraine ja funktionaalisesti toimiva tiätty ku vai kummottos aina: löysimme vaivat kui vaa raiteen, jolt junat Helsinkiin täsä ny lähtevät ja kui vaa melko totanoi pian Penrolino- juna saapuiki. Nimpal mukavast olimme etukäteen osanneet jakaa paikkaliput kaikil vai kummottos niin, et jokaine kui mun nysse tarttis sano löysi oman istumapaikkansa vai kummottos ilman suurempaa hämminkiä. Sem pare vaa katsoisin tämänki osoittavan suurta hankkimaamme ammattitaitoa!
Junassa arvelin sem pare vaa vihroinki pääseväni lukemaan mukkan ottamiani Suamen lääkärilehren viimeist ja Science kui mun nysse tarttis sano lehren kahta viimeist numeroa, mut kuten niin usein, oli tälläki kertaa eiköstä juu kohtalol toiset suunnitelmat. Ahkera osastonhoitajamme jakoi kaikil kui mun nysse tarttis sano ny upouuret rypyttömät monistepinot sem pare vaa tyästettäviks – täl kertaa kyse oli Hyks Laporatorioriaknostiikan Knf eiköstä juu osaston Kyl maar sit laatukäsikirjan niist kappaleist, joit mut kumminki ei oltu vielä saatettu valmiiks. Mul jaettiin Mslt eiköstä juu ja Mwt tiätty osuuret. Totanoi voin vilpittömästi eiköstä juu toreta, ettei sem pare vaa paremmin olis voinut sattuu. Mslt (multiple sleep latency test, univiive-testi) tiätty ja mwt (maintenance of wakefulness test, valveviive testi) kui vaa ovat tavattoman vaikeit ja haastavia teknisesti suarituksen, analyysin ja etenki tulkinnan kannalt. Testien sem pare vaa suarittamine vaatii mitä rautaisinta ja monil rintamil karaistunut ammattitaitoa. Olin varma, eimar juu et juuri meirän Knf-osastolta sellaist vois löytyä ja kävin innokkaan ahkeraan tyähön. Syrjäsilmäl saatoin havait vastaavan innon levinneen koko osaston henkilökuntaan. Posket punaisena, otsa rypys ja muil tiätty persoonallisil tavoil keskittyneisyyttä kyl maar sit kuvastaen taitavat eiköstä juu tyätoverini ahkeroivat tiätty vastaavasti kuka johtonopeusmittauksen, mahtaks sitä sanokka kehrata kuka eiköstä juu tuntokynnysmittauksen ja kuka vaikean Wara-testin tyäohjeen, totanoi menetelmäkuvauksen ja potilasohjeen kimpus. Päivän aikana aivolohkoissani hiipunut epävarmuus sai poistuu riemukkaan tunteen täyttäes mieleni: kylläpä ympärilläni kui vaa oli loistavaa, ammattiinsa mahtaks sitä sanokka kehrata ja tyätehtäviinsä sitoutunut tiätty henkilökuntaa. Voi munt onne-Pekkaa!
Tässä vaihees jälkeen päin arvioituna oireeni alkoivat ja nii om mone muukki sanonu tul selkeästi essi. Ensimmäisenä asian tais huama joko osastonhoitajamme tai joku nuaremmist (ehkä siks niin tarkkasilmäisist) lääkäreistämme: aloin kuulemma yhä täsä ny enemmän puhua Turun murret. Päivän vaikutus oli ollut tavattoman voimakas ammatillisesti. Olimme nähneet juuri niiren asioiren toimivan sujuvasti, jotka meil olivat puutteellissi. Olimme nähneet yhteen simmottos sit vaa toimivaan yksikkössen sijoitetun Mahtaks sitä sanokka kehrata knf-osaston, täsä ny jota tilannet omas rakkaaks mahtaks sitä sanokka kehrata tullees Täsä ny hyks:ssa saatoimme vain haaveil. Kaikki tää ja lisäks muu sellaine jota en eimar juu varmaan voinut tierostaakaan, vaikuttivat niin et puheenparteni muuttus ja turkulaiset kauniit sanat ja ajatukset alkoivat kui vaa täyttää aivojani.
Paluumatkakin simmottos sit vaa sujui tyän aherrukses nopeasti ja pian pirteä kuuluttaja ilmoittiki saapumisest Pasilaan. Lyhyiren viikonlopun tyätehtävien vai kummottos varmistusten jälkeen (osastomme suarittaa päivystystoimintaa Meilahren täsä ny teho-osastolla ja eiköstä juu päivystysalueel), kui mun nysse tarttis sano lausuimme hyvän viikonlopun toivotukset ja jäin totanoi orottamaan totanoi paikallisjunaa Martinlaakson, jonne väsyneenä mut niin onnellisena kommelluksit saavuinki.
Oireeni pahenivat perjantain kulues. Vaimo ja lapset huamauttelivat toistuvasti puheenparrestani, eivätkä olleet lainkaan niin ihastuneit Turun murteeseeni tiätty ku mää itse. Mul puheeni oli mitä luantevinta. Koirammekaan eivät tuntuneet ymmärtävän munt kunnol. Vai kummottos erääl lail aloin ol hualissani.
Oireisto kui vaa o jatkunut. Pystyn kyl pitämään ajoittain puheeni kirjakielenä, kui mun nysse tarttis sano mut esim. tällaisen raportin kirjoittamine o mahrollist vain oikeal Turun murteel. Simmottos sit vaa olen päätyny siihen, et kyse o Stenrahlin synrroomast: voimakas affektio laukais piilotajunnas olles kokemuksen sem pare vaa ja vahvan toiveen ja sai aikaan muutoksen psyykessäni. Kun näin, kuinka simmottos sit vaa hyvin asiat ovat Tyks:n Knf-osastolla Hyks:iin verrattuna, halusin omaksua turkulaisen kui mun nysse tarttis sano irentiteetin ja kui vaa lopputulos mut kumminki o tää. En kuitenkaan ol kyl maar sit varma, onko sem pare vaa kyse suurest haitast. En ol myäskään hakemas kyl maar sit esim. mahtaks sitä sanokka kehrata korvaukssi tyäperäisest sairastumisest.
Toivon, mahtaks sitä sanokka kehrata et täst raportistani o hyätyä mahrollisimman monel.
14.10.2001 Tapani Salmi