Lainattu Turun yliopiston opinto-oppaasta, tarkat vaatimukset vaihtelevat yliopistoittain
KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
Koulutuksen tavoitteet:
- Koulutusohjelman suoritettuaan kliinisen neurofysiologian erikoislääkärin tulee kyetä itsenäisesti toimimaan alansa erikoislääkärin tehtävissä. Hänellä tulee olla seuraavat taidot:
- pystyy hallitsemaan kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmät
- pystyy arvioimaan ja tulkitsemaan löydösten kliinisen merkityksen
- pystyy johtamaan kliinisen neurofysiologian laboratoriota
- pystyy itsenäisesti soveltamaan ja ottamaan käyttöön alan menetelmiä
- pystyy ohjaamaan ja opettamaan laboratorion muuta henkilökuntaa kliinisen neurofysiologian tutkimusten suorittamisessa
- on perehtynyt terveydenhuollon hallintoon
- erikoisalan tieteellisen tutkimustyö periaatteiden hallinta riittävä tuntemus niistä erikoisaloista, jotka käyttävät kliinisen neurofysiologian alan tutkimuksia
Koulutuksen sisältö:
Koulutuksen pituus on 5 vuotta. Koulutus rakentuu yhdeksän kuukauden mittaisesta terveyskeskuspalvelusta, runkokoulutuksesta ja varsinaisesta kliinisen neurofysiologian alan koulutuksesta.
Terveyskeskuksessa suoritettava palvelu 9 kk:
On toivottavaa, että tämä jakso on suoritettu ennen kuin varsinainen koulutus aloitetaan.
Runkokoulutus:
Asetuksen mukaan neurologisille aloille on 1-1,5 vuotta kestävä yhteinen koulutusrunko seuraavilla aloilla: neurologia, lastenneurologia, neurokirurgia ja kliininen neurofysiologia. Käytännössä tämän toteutuminen on ollut huono, varsinaisia yhteisiä runkoja ei ole syntynyt. Kliinisen neurofysiologian alalla tulee palvella vähintään 6 kuukautta joillakin edellä mainituista erikoisaloista. Suotavaa on, että vähintään 3 kuukautta on neurologiaa.
Varsinainen kliinisen neurofysiologian koulutusjakso:
Kliinisen neurofysiologian erikoisalan koulutusta on kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta, joka voidaan suorittaa kokonaisuudessaan yliopistosairaalassa. Tästä vähintään kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta TYKS:n kliinisen neurofysiologian yksikössä tai muussa kliinisen neurofysiologian yliopistollisessa laboratoriossa Suomessa tai ulkomailla. Yksi vuosi koulutusta voidaan hankkia muussa alan erikoislääkärin johtamassa kliinisen neurofysiologian yksikössä, esim. Satakunnan keskussairaalassa.
Toimipaikkakoulutus:
Toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on antaa jatkokoulutettavalle lääkärille riittävät perustiedot ja käytännön taidot kliinisten neurofysiologian menetelmistä, jotta hän saavuttaisi kyvyn itsenäiseen työskentelyyn kliinisen neurofysiologian erikoislääkärinä. Toimipaikkakoulutusta järjestetään kliinisen neurofysiologian osastolla 37 viikkona vuodessa (=työviikot ajanjaksona syyskuu-toukokuu) 2 tuntia viikossa.
Toimipaikkakoulutuksen muodot:
Apulaislääkäriseminaarit, joissa käydään läpi systemaattisesti kliinisen neurofysiologian keskeiset alueet sekä käsitellään ajankohtaisia kysymyksiä. Apulaislääkäriseminaarit ovat avoimia myös muille neurologisille aloille erikoistuville. Osaston potilasmeetingit. Kliinisen neurofysiologian jatkokoulutusseminaari yksi tunti kerran viikossa. Seminaarissa käsitellään alan keskeisiä menetelmiä ja uusia tutkimussuuntauksia Toimipaikkakoulutuksen opetussuunnitelma julkaistaan kutakin lukuvuotta varten erikseen.
Kurssit ja teoreettinen koulutus:
Erikoistuvan lääkärin tulee suorittaa kurssimuotoista teoreettista koulutusta, osaston ulkopuolella. Tämän koulutuksen laajuus on vähintään 80 tuntia. Kurssimuotoista koulutusta ovat esimerkiksi Suomen kliinisen neurofysiologian yhdistyksen tilaisuudet, alan kansainvälisten kongressien yhteydessä järjestettävät kurssit, Ruotsissa pidettävät ST-kurssit ja yliopiston järjestämät tohtorikoulutukseen liittyvät kurssit.
Hallinnollinen koulutus:
Erikseen suoritetaan 20 tunnin mittainen hallinnon koulutus.
Koulutussuunnitelma:
Koulutusta varten laaditaan erikoistuvalle yksilöllinen koulutussuunnitelma, joka kirjataan lokikirjaan. Koulutussuunnitelman toteutumista seurataan lokikirjan avulla.
Koulutuksen arviointi:
Koulutettava ja kouluttaja arvioivat yhdessä koulutuksen edistymistä säännöllisin väliajoin. Erikoislääkäritentin jälkeen käydään erillinen koulutuksen palautekeskustelu. Koulutusta arvioidaan säännöllisesti myös osaston sisäisissä vuosittaisissa kehityskeskusteluissa.
Valtakunnallinen kuulustelu:
Kirjat (viimeisin painos)
Chiappa K.H. (Ed.): Evoked potentials in clinical medicine (Raven Press)
Kimura J. (Ed.): Electrodiagnosis in diseases of nerves and muscles: Principles and practice (Davis Co.)
tai
Brown W.F., Aminoff M.J. & Bolton C.F. (Eds): Neuromuscular function and disease: Basic, clinical and electrodiagnosis aspects (Saunders)
tai
Dumitru D., Zwarts M.J. & Amato A.A.: Electrodiagnostic medicine (Hanley & Belfus)
Steward J.D. (Ed.): Focal peripheral neuropathies (Elsevier)
Niedermeyer & Lopes da Silva (Eds.): Electroencephalography (Lippincott, Williams, Wilkins)
tai
Daly D.D. & Pedley T.A. (Eds.): Current practice of clinical electroencephalography (Raven Press)
Partanen J. ym. (toim): Kliininen Neurofysiologia (Duodecim 2005) Unirekisteröintien osalta soveltuvin osin
Kryger et al: Principles and practice of sleep medicine (Saunders)
tai
Chokroverty: Clinical companion to sleep disorders medicine (Butterworth-Heinemann)
Seuraavat aikakausilehdet tenttiä edeltävältä kolmen vuoden ajalta:
Clinical Neurophysiology
Journal of Clinical Neurophysiology
Muscle and Nerve
Neurology (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta)
Suomen Lääkärilehti, Duodecim (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta)
EEG-kuvastoina suositellaan käytettäväksi:
Stockard-Pope, Werner & Bickford: Atlas of neonatal electroencephalography
Bloome: Atlas of pediatric electroencephalography
Bloome & Kaibara: Atlas of adult electroencephalography
Lüders & Noahtar: Atlas and classification of electroencephalography
Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin