SUOMEN KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN YHDISTYS RY:N LAUSUNTO UNIAPNEAN KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSESTA
Suomen Kliinisen Neurofysiologian Yhdistys on käsitellyt Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito-suositusta Uniapneasta ja lausuu siitä seuraavaa: Olemme tutustuneet varsinaisen suosituksen sisältöön kokonaisuudessaan sekä oheismateriaaliin erikoisalaamme koskevin osin. Suositus on kattava ja hyvin muotoiltu, ja antaa hyvän ja ajantasaisen kuvan uniapnean etiologiasta, diagnostiikasta ja hoitovaihtoehdoista. Luonnollisesti siinä näkyy, että kompromisseja joudutaan tekemään ja että unenaikaisissa hengityshäiriöissä on piirteitä, joita ei kaikkia ole vielä pystytty lopullisesti selvittämään, mutta joihin hoitava lääkäri kuitenkin joutuu yksittäisten potilaiden kohdalla ottamaan kantaa.
Diagnostiikan osalta yhdymme valtaosin työryhmän näkemyksiin. On erittäin tärkeää, että pitkäkestoinen osittainen ylähengitystieahtauma on selkeästi huomioitu. Sen oikean diagnostiikan ja hoidon tarpeellisuudesta on jo runsaasti käytännön kokemusta sekä myös viimeaikoina ilmestyneitä korkeatasoisia tieteellisiä tutkimuksia. Myös paineprofiilianturin käytön vaatimus hengityksen ilmavirran toteamiseksi on tärkeä. Termistori on käytännössä kelvoton tähän tarkoitukseen.
Kuitenkin meitä huolestuttaa melko ylimalkainen maininta kevyemmän diagnostisen laitteiston hyvästä yhteneväisyydestä laajan unipolygrafian kanssa (suositusluonnoksen sivu 8/36, rivit 335-337). Yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella unihäiriöiden diagnostisista tutkimuksista olemme todenneet, että diagnostisen arvion luotettavuus kärsii huomattavasti, mikäli yöpolygrafiarekisteröinnissä on rekisteröity vain niukasti eri biosignaaleja. Tämä koskee erityisesti unenaikaisen osittaisen ylähengitystieobstruktion diagnostiikkaa, jonka osalta eri rekisteröintimenetelmien herkkyys ja tarkkuus saattaa jäädä yleislääkärilukijalle epäselväksi tämän Käypä hoito suosituksen perusteella. Unihäiriödiagnostiikan alalle on viime vuosina ilmestynyt jossain määrin epätervettä kilpailua hyvin suppeiden, diagnostiselta laadultaan riittämättömien rekisteröintien muodossa, ja tutkimusten sisältöön syvemmin perehtymätön tilaaja voi ymmärtää tämän suosituksen kohdan väärin. Kyseisen kohdan muotoilussa tulisi korostaa sitä, että oireistenkaan lievien osittaisten ylähengitystieahtaumien diagnostiikka ei tällaisella kevyellä laitteistolla onnistu, ja diagnostiikka vaatii myös asianmukaisesti koulutetun ja kokeneen tulkitsijan ollakseen riittävän luotettava. Tämän kannanottomme tueksi pyydämme tutustumaan aiheesta Suomen Lääkärilehdessä hiljattain ilmestyneeseen artikkeliin (Virtanen I ym. Yöpolygrafia normaali – ei unihäiriötä? SLL 2009;40:3325-3328).
Lisäksi Suomen Kliinisen Neurofysiologian Yhdistys ry:n mielestä Käypä hoito suosituksessa olisi hyvä korostaa riittävän laajan yöpolygrafia-rekisteröinnin käytön hyödyllisyyttä toisen tavallisen yöunta häiritsevän ja päiväväsymystä aiheuttavan tilan eli yöllisen periodisen liikehäiriön diagnostiikassa ja uniapneataudin erotusdiagnostiikassa. Riittävän laajalla yöpolygrafia-rekisteröintimenetelmällä saadaan samanaikaisesti yhden yön aikana selvitettyä sekä yöllisen hengitys- että liikehäiriön mahdollisuus, jos mukana on liikkeiden rekisteröinti. Tätä informaatiota ei saada suppeammilla ainoastaan ilmavirtauksen ja happisaturaation mittauksiin perustuvilla rekisteröinneillä, joiden käyttö lisää turhaan tarkentavien toistotutkimusten tarvetta.
Turussa 7.5.2010
Satu Jääskeläinen
Suomen Kliinisen Neurofysiologian Yhdistys ry:n puolesta
SUOMEN_KLIINISEN_NEUROFYSIOLOGIAN_YHDISTYS_RYn_lausunto_UNIAPNEAN_Kaypa_hoito_2010.doc