Mirja Tenhunen
Filosofian lisensiaatti Mirja Tenhunen tutkii väitöstyössään pitkäkestoisen osittaisen ylähengitysahtauman havaitsemista ja arviointia. Unenaikaisia hengityshäiriöitä voidaan erotella Emfit-unipatjalla, joka on kotimainen ja edullinen seulontatutkimusväline suurille potilasjoukoille.
Hyvän unen tarve on tunnustettu tosiasia hyvälle ja terveelle elämälle. Kuitenkin unenaikaiset hengityshäiriöt ovat aikuisilla erittäin yleisiä nukkumista häiritseviä ja väsymysoireita aiheuttavia terveysongelmia. Niiden diagnosointi ja hoito kuormittavat terveydenhuoltoa enemmän kuin koskaan. Pitkäkestoinen osittainen ylähengitystieahtauma saattaa jäädä diagnosoimatta ja hoitamatta, vaikka potilasryhmällä on todettu päiväaikaisia oireita, kuten päiväaikaista väsymystä, päänsärkyä ja masennusoireita.
Väitöskirjatyön päätavoitteena on hengityshäiriödiagnostiikan kehittäminen ja parantaminen sekä esitettyjen diagnostiikkamenetelmien luotettavuuden arvioiminen lisääntyneen hengitystyön osoittamisessa.
Suomessa on käytetty unipatjoja unitutkimuksessa 1970-luvulta lähtien. Nykyään jäykät, sängynkokoiset patjat voidaan korvata pienemmillä, notkeilla Emfit-filmistä valmistetuilla patjasensoreilla. Nämä reaaliaikaiseen liike- ja kohtausseurantaan tarkoitetut patjat soveltuvat myös hyvin hengityksen monitorointiin unen aikana.
Emfit-unipatjalla voidaan erotella unenaikaisia hengityshäiriöitä ja parantaa myös häiriöiden diagnostista tarkkuutta. Patja on toiminnaltaan teknisesti varsin häiriötön, automaattinen, unta häiritsemätön diagnostiikkamenetelmä, joka sopii mainiosti myös kotona tapahtuviin rekisteröinteihin. Tässä väitöskirjatyössä Emfit-rekisteröintiä käytettiin periodisten hengityskatkojen sekä pitkittyneen osittaisen ylähengitysahtauman havaitsemiseen.
– Tulosten perusteella patjasignaalista luokiteltu hengityskatkojen määrä korreloi hyvin tavanomaisen hengityskatkoanalyysin kanssa. Lisäksi patjasignaalista luokiteltuun pitkäkestoiseen osittaiseen ylähengitystieahtaumaan liittyi selkeä rintakehän sisäisen negatiivisen paineen nousu. Emfit-patjalla mitattujen hengitysilmiöiden avulla voidaan siis vaivattomasti osoittaa tämä muuten vaikeasti mitattavan hengitystyön lisääntyminen ja hengityshäiriön laatu, kertoo Mirja Tenhunen.
Helpoille ja halvoille, mutta luotettaville unenaikaisten hengitys- ja liikehäiriöiden seulontamenetelmille on kasvava tarve. Siksi väitöstyössä tutkittiin myös pakatun trakeaäänen käyttökelpoisuutta hengityshäiriöiden analysoinnissa. Väitöstyö osoittaa sen sopivan periodisen hengityksen ja hengityskatkojen havaitsemiseen, mutta myös pitkittyneen ylähengitysahtauman erotusdiagnostiikkaan. Tätä menetelmää on Tenhusen mukaan syytä kehittää edelleen.
Väitöstilaisuus perjantaina 4.9.
Filosofian lisensiaatti Mirja Tenhusen lääketieteellisen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Detection and assessment of sleep-disordered breathing with special interest of prolonged partial obstruction (”Pitkäkestoisen osittaisen ylähengitysahtauman havaitseminen ja arviointi”) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) teknisten tieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.9.2015 kello 12 alkaen Tietotalon salissa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tapio Seppänen (Oulun yliopisto). Tilaisuutta valvoo professori Jari Hyttinen TTY:n elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitokselta.
Mirja Tenhunen työskentelee sairaalafyysikkona Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Alueellisen kuvantamiskeskuksen kliinisen neurofysiologian yksikössä.
Lisätietoja: Mirja Tenhunen, puh. 03 3116 4196, mirja.tenhunen@pshp.fi
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/23263