Uniapneaan liittyvän äkkikuoleman riskiä voidaan ennustaa aiempaa paremmin.

Nykyinen uniapnean diagnostiikka ja luokitus perustuvat lisääntyneen päiväväsymyksen lisäksi unen aikana todettavien poikkeavien hengitys- ja hapetushäiriötapahtumien pelkkään lukumäärään tunnissa.

Lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Anu Muraja-Murron väitöskirjatyössä kehitettiin uusi uniapneataudin diagnostiikkaa tarkentava parametri, joka huomioi ensi kertaa poikkeavien hengitystapahtumien keston sekä niihin liittyvän hapetushäiriön vakavuuden. Se osoittautui paremmaksi kuin nykyinen käytössä oleva diagnostiikka, kun pyrittiin tunnistamaan suurimmassa terveysriskissä olevia potilaita.

ITÄ-SUOMALAISILLA UNIAPNEAA SAIRASTAVILLA MIEHILLÄ TODETTIIN KOHONNUT KUOLLEISUUS

Itäsuomalaisten kohtalaista tai vaikeaa uniapneaa sairastavien miesten kuolleisuus todettiin keskimäärin 15 vuoden seurannassa yli kolminkertaiseksi verrattuna uniapneaa sairastamattomiin. Aineisto koostui vuosina 1993–1997 Kuopion yliopistolliseen sairaalaan unitutkimuksiin lähetetyistä miehistä, jotka kärsivät päiväväsyneisyydestä.

UUSI PARAMETRI SOVELTUU SUORAAN KLIINISEEN KÄYTTÖÖN

Väitöstutkimuksessa kehitetty parametri auttaa tunnistamaan suurimman äkkikuolemariskin potilaat ja soveltuu suoraan potilastyössä käytettäväksi.

Lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Anu Muraja-Murron väitöskirja Obstruction event severity in diagnostics of sleep apnea tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Esa Rauhala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Esa Mervaala Itä-Suomen yliopistosta.

Väitös kliinisen neurofysiologian alalta

Väittelijä: LL, erikoislääkäri Anu Muraja-Murro

Aika ja paikka: 13.6.2014 klo 12, KYS auditorio 2, Kuopio

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat